Keskiaikaa kuningaskunnan yliopistolla Brinkhallin kartanolla

10.11.2012 tuli vietettyä Brinkhallin kartanolla. Minulle tämä oli ensimmäinen tämän kaltainen tapahtuma, ja ilmoittauduin tänne alunperin juurikin historiallisten tanssien takia. Seuraavasta linkistä pääsee kurkistamaan tapahtumailmoitukseen, jotta nekin, jotka eivät tapahtumasta ole kuulleet, saisivat tästä pienen käsityksen :)

http://turunkeskiaikaseura.org/university/index.php?sivu=tapahtuma

Lauantai aamuna saavuin Brinkhallin kartanon oville siinä puoli kymmenen aikoihin. Olin suhteellisen pihalla siitä, mihin pitäisi mennä ja mitä tehdä, mutta onnistuin ilmoittamaan itseni paikalla olevaksi, ja aloin ihmetellä, mitäs sitä keksisi, ennen kuin tanssitunneista ensimmäinen alkaisi puoli yhden aikoihin.
Luennot eivät oikein ole mun juttuni. Mielenkiintoisia ehkä, mutta eipä mulla sellaista sanastoa ole, että ymmärtäisin sillä paljon mitään, englanninkielellä siis edes kaikkien luentojen nimiä kunnolla... Ajatus ihmetellä ymmärtämättömänä muutama tunti, ei ollut kovin houkutteleva ajatus, joskin voi olla, että ei sinne olisi kuin kerran tarvinnut nokkansa pistää, ja olisikin ymmärtänyt yhtä jos toista.
Keittiön puolella kuitenkin yksi ilmoittautuneista orjista oli hieman myöhässä, eikä ollut tullut samalla bussilla kuin muut paikalliset, joten hyppäsin sinne hääräämään. Tekisin ainakin sen verran mitä osaisin, ja olisin samalla hyödyksi. Mitä sitä toimettomanakaan lorvailisi. :) Keittiö oli myös sen puolesta turvallinen vaihtoehto, sillä pääkokkimme Gythan tunnen tanssipiireistä, ja myös muu keittiön väki oli ainakin hämärästi entuudestaan tuttua.
(Gythan blogiin pääsee kurkistamaan täältä -> http://korteoja.blogspot.fi/ )

Pääkokkimme huolehti minusta jo ennen tapahtumaakin, ja lupautui lainaamaan minulle omaa vanhaa keskiaikapukuaan! Puku oli minulle jopa melkoisen sopiva, helman liiallisesta pituudestakin selvittiin kevyellä harsimisella, josta tuohon kauniiseen mekkoon ei luonnollisesti mitään jälkeä jäänyt. Hihat olivat ehkä pikkuisen kireät, mutta eipä sitäkään huomannut enää vähän ajan kuluttua. :)

Drachenwald Kingdom University

Keittiössä sain tehdä jos jonkinlaista, lihan pilkkomisesta leivän leipomiseen ja siitä taas riisipiirakan täytteen sekoittamiseen jne. En kadu että hyppäsin keittiöön avustelemaan, vaikka siellä tulikin vietettyä melkoisen pitkä aika suhteessa muuhun tapahtumassa oleiluun.

King Paul opetti kaksi italialaista tanssia. 1500-luvulta olevan La Fortuna:n, ja 1600-luvulta Ombrosa Valle:n. Kuningas oli oikein huumorintajuinen, ja opetti tanssit ihan rauhassa, ja kuviot ehti hyvin oppia muistamaan.

Tanssit tuli tanssittua, ja olikin jo ruoka-aika. Keittiössä tuli siinäkin vaiheessa häärättyä, ja tietysti itsekin syötyä eväitä. Illan pidot alkoivat pikkuhiljaa lähestyä, ja hääräsin keittiössä tässäkin välissä, vaikka mietin ensin meneväni tanssimaan helppoja tuttuja tansseja. Helppojen tanssien jälkeen pidettiin myös yksi useista 'hoveista'.

Kun hovissa pyydettiin kaikkia uusia kävijöitä eteen, olin silloinkin keittiössä, enkä ehtinyt siihen tilaisuuteen lainkaan. Minulle luvattiin kuitenkin, että voin pyytää korun itselleni sitten hovin jälkeen. Seurasin hovia jonkin aikaa, ja palasin takaisin kun kuulin sen olevan ohi. Sain oikein pienen privaatti hovin, ja hirmuisesti kiitosta siitä, että olin tehnyt niin paljon tapahtuman eteen. Kivahan se on semmoista kuulla, mitä sitä kieltämään! :)

Pitojen aikaan olin taas keittiössä hääräämässä, ja lisäksi toimin siinä tehtävässä, johon todella olin ilmoittautunut. Tarjoilin siis tosiaan ruuat yhteen pöydistä, ja kiikuttelin astioita pois sitä mukaan, kuin niitä tyhjeni.
Ihmiset kehuivat ruokaa ihan hirvittävän paljon, ja keittöön oli aina kiva viedä terveisiä tyytyväisiltä ruokailijoilta. Saatanpa olla tajoilijana vielä joskus tulevaisuudessakin! :))

Tarjoilujen lomassa ehdimme käydä erään pikkutytön kanssa toisessa kerroksessa. Siellä kun ei ollut oikein ketään muuta, kuin perimmäisessä huoneessa joku nukuttamassa lastaan, oli aika hämärää. Nähtiin kummituskin! Oli sen verran jännää, että tultiin takaisin alas muiden ihmisten pariin. Tyttö oli selvästi iloinen, kun annoin hänen hiukan avustella astioiden kantamisessa takaisin keittiöön. Ne kulhot kun olivat jopa turvallisia kantaa, eivätkä olisi menneet rikki, vaikka vahingossa olisivat päässeetkin putoamaan.

Tuo tyttö oli kyllä niin pirtsakka tapaus että! Ensimmäistä kertaa todella viihdyin käytännössä täysin vieraiden lasten seurassa. :D Keittiössäkin avusteli kaksi poikaa, jotka todella aktiivisesti kyselivät, pystyisivätköhän he mahdollisesti avustamaan jossakin, ja auttoivat tarjoiluissa jne. He kyllä tekivät töitä siinä missä aikuisetkin.

Pitojen jälkeen keittiöön jäi vielä paljon ruokaa jäljelle. Koska hyvää ruokaa ei kannata heittää pois, sain minäkin napata annokseni, vaikka olinkin vain päiväkävijänä, jolle ruokailut eivät kuuluneet. Myös lastenkesteiltä oli jäänyt kakkua jäljelle, ja sain siitäkin palasen. :) Keittiö väelle avattiin myös ihan oma viinipullonsa, kun kaikki tarjoilut oltiin saatu korjattua pois.
  Ruuattomaksi päiväkävijäksi söin siis yllättävän hyvin!

Vaivan palkaksi töitä tehneille jaettiin pienet savi ruukut, joiden sisältä löytyi merisuolaa tuleviin seikkailuhin. Minulle myös myytiin harmaata villakangasta oleva viitta, jonka helmalla on leveyttä kokonaiset 4,5 metriä! Viittaan kuului myös aivan ihana huppu :3 Siitä ilmestyy kuvia heti kun saan viittaa hieman lyhennettyä. (Taidan olla vähän pätkä kun kaikkea pitää lyhennellä :DD) Tuo puku on aivan ihana, ja sain sen tosiaan melkoiseen ali hintaan, kiitoksena myös työskentelystä tapahtumalle.

Illallan tanssiaiset alkoivat ikäväkseni jonkin verran myöhässä, joten en ehtinyt olla siellä kuin toisen setin alkupuolelle asti, sillä olin sopinut kuskin kanssa, että tulee hakemaan minut klo 23 aikoihin. Mutta se aika jonka ehdin olemaan, oli oikein mukavaa, ja pääsin mukaan jokaiseen tanssiin, jonka soittajat meille soittivat. Meillä oli tosiaan ihan live muusikot paikalla~



Koko päivän keittiössä seisomisen, tanssimisen ja tarjoilijana juoksemisen jälkeen kyllä tuntui jaloissa, että jotain on tullut tehtyä. Jaloissa tuntui vielä seuraavana aamunakin!
Kiitokset kaikille Yliopistolla olleille, minä todella viihdyin. Muistoihin jää sekä keittiön kaaos, että laulavainen pääkokki, unohtamatta kaikkia niitä ihania ihmisiä keskiaikaisessa ympäristössä. Tässä tämä tälläkertaa, paljon jäi varmasti kertomatta, mutta eipä enää kovin paljon enempää moni jaksaisi lukeakaan. ^^

~Ayu