Keittiö painotteinen päivitys tulee olemaan tämä, alkuun kuitenkin vähän muutakin!
Lempäälässä oltiin 8.12 sekoilemassa, ja Funpark-miitissä oli ihan mielettömän hauskaa! Laasersodassa juostiin useampaan otteeseen, ja ''Green team'' porukalla voitettiin useampi erä~
6D:ssä maratoonattiin lopulla porukalla melkein kaikki radat putkeen, pitihän sitä kaikki 10 vaihtoehtoa nähdä! Sen jälkeen oli vähän epämääräinen olo, mutta hauskaa oli! ''D
Tammikuun lopussa miittaillaan taas samoissa tunnelmissa. ^^ Uusiin ihaniin ihmisiin tuli taas tutustuttua, ja vanhoja otuksia melko pitkästä aikaa nähtyä. Kannatti lähteä!
12.12 klo 00:12 oltiinkin kahden ystäväisen kanssa Finnkinolla Hobittia katsomassa. Sen jälkeinen aamu oli vähän väsynyt, mutta kouluun selviydyttiin ja päivästä muutenkin. Leffa oli kyllä hieno, ja toisen osan tullessa, mä olen siellä varmaan taas keskellä yötä, vaikka silloin vannonkin, etten ikinä mene tuommoiseen aikaan mitään katsomaan. :) Kannatti tai ei, tehty mikä tehty! Tykkäsin kovasti kun osa porukkaa oli oikeasti pukeutunutkin teeman mukaan :3 Joku hullu otti minustakin kuvan. Eivätkö ihmiset ennen ole nähneet otusta, joka ei asu Konnussa, ja jolla silti on viitta ja huppu? ^^
Ja nyt voimmekin sukeltaa keittiöön! :3
Puolukkaa & pellavaa pitää tämä ensimmäinen leipä sisällään, ja ohje tuttuun tapaan löytyy kotikokki.net sivustolta! Ohjeen kirjoittaja naijalle tästä kiitokset: Puolukka Pellavarouhepatonki
Kun meiltä ei pellavarouhetta löytynyt, käytin pellavan siemeniä, vaikkei se ihan samaa tavaraa olekaan. Hyvää oli silti & kaikille kelpasi vasta leivottu, kotona tehty leipä! Saatanpa tehdä uudestaankin joskus... ^^
Seuraavan ohjeen tarjoili Jippis, ja ohje löytyy seuraavan linkin takaa Kevyt puolukkapaistos
Puolukoita on tosiaan tuhottu urakalla pois pakkasesta! Tämä paistos olikin kyllä jännä tuttavuus. Rakenteeltaan semmoista kakkumaista, muttei todellakaan makeaa, pikemminkin hieman hapanta. Hyvää kuitenkin oli! Mietin kuitenkin muutaman kerran, tuleeko tätä tehtyä joskus uudelleen. Ehkä makeampana sokeripommina voisikin tehdä, jolloin nimestä kyllä loikkaa tuo sana "kevyt" kauas pois! :D
Ja sitten tällä kertaa viimeinen tapaus~
Jouluksi äiti toivoi meille glögikakkua. Siihen löytyi tosi erillaisia ohjeita, joten ajattelin kysäistä facebookin puolella apua, minulla kun kuitenkin on kavereissa muutama ihanainen ruuanlaittaja~
Apua löytyikin äkkiä, ja Jessi laittoi minulle hyväksi todetun ohjeen kommentteihin. Käytännössä siis pipari pohja, juustokakku kerros & sen päällä glögikiille.
Rukkasin ohjetta hieman, ja laitoin juusto-kerrokseen lisäksi luumuhilloa, ja ihan tilkkasen glögiä. Pelkäsin kyllä sössiväni vielä koko homman, kun en tuon liivatteen kanssa juuri ole mitään tehnyt.. Hyvillä ohjeilla kuitenkin onnistuttiin, ja olin tyytyväinen lopputulokseenkin. (Äitikin totesi maun olevan oikea~)
Sama ohje löytyy ainakin täältä: Glögi-juustokakku
Mutta vinkkinä tosiaan täytteeseen + 1 rkl luumuhilloa & 1 rkl glögiä ^^
Tämän kanssahan kävi sitten vähän köpelösti, kun äiteen piti tämä takaisin jääkaappiin siirtää. Meinasi koko komeus luiskahtaa lattialle! Niin ei onneksi ihan päässyt käymään, mutta puolet kakusta meni vähän luttuun, kun äitee käden läppäsi päälle :D Noh, puolet kakusta selvisi ihan hyvin, ja 1/4 on vielä ihan mallikelpoisessa kunnossakin, joten eihän tässä hätäpäivää, kun muutama ennen söhellystä otettu kuvanenkin löytyy ;)
Mitäs tässä muuta, ei kai tällä erää kummempia. Joulu tuli ja meni, joulufiilis jäi kaapinnurkkaan eikä koskaan tullut piilostaan.. ehkä ensivuonna sitten.
Jouluna saadulla järkkärillä piti toki leikkiä, joten kynttilöitä olkaa hyvä.
Canon EOS 600D kamera on kyseessä, sikäli mikäli joku mielii tietää :3
Vuodenvaihteen jälkeen luultavasti cosplay tunnelmia Tampereen suunnalta!
Siihen asti kuitenkin hei hei, ja Hyvää Uutta Vuotta 2013!!
Ei ole ensimmäinen kerta, kun joku ihmettelee, hymyilenkö mä aina. Ei en mä hymyile aina, kun suutun tai olen muuten vain möks, mä en todellakaan hymyile. Mutta on totta, että hymyilen paljon. Ei se näin ollut vielä pari vuotta sitten, mä en oikein edes osannut hymyillä, en tykännyt siitä ilmeestä. En mä vieläkään naamastani välitä, mut ainakin se on erilainen kun ennen.
Kun hymyilee tarpeeksi pitkään,
epäaitokin hymy muuttuu aidoksi.
Kun hymyilee,
unohtaa surut ja murheet.
Kun hymyilee,
ei tarvitse selitellä alakuloaan.
Kun hymyilee,
kaikki on yksinkertaisesti helpompaa!
Hymyn taakse voi piilottaa lähes mitä vain.
Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea.
Pirteydellä on uskomaton vaikutus kaikkiin muihinkin kanssaihmisiin. Tunnetilat tarttuu ihmisestä toiseen, ja voipa pelastaa jonkun ihmisen päivänkin.
Pohdiskelusta leivontaan! Pullan tuoksukin on iloinen asia!
Joulukuun alkamisen kunniaksi tuli leivottua luokkalaisille kokeiluerä uudella Pyöreät puolukkapiirakat ohjeella. Lisäilin ohjeen myös kotikokin sivuille:
Taikina saunaan nousemaan! Ei tästä ihan monsteritaikinaa tullut, mutta kyllä huomasi, että oli tuorehiivaa käytössä... (nim. kuivahiiva ei käyttäydy kunnolla seurassani :D)
Puolukat oli nättejä kun saivat ruisjauhosta ja sokerista kauniin pinnan ennen murskaamista. :)
Ja sitten ne puolukka-raukat murskattiin... Näytti kyllä siltä että keittiössä olis joku murhattu, sen verran sottasta puuhaa, kun mut päästetään tekemään! :D
Ja sitten uunista ulos!
Ei ne yhtä kauniita ole kun kirjassa, mutta luokkalaisille ja kotiväelle kelpasivat mitä ilmeisimmin vallan mainiosti. Ja tanssisalillakin piristettiin ystävän päivää. :) Jouluksi uusia, mahdollisesti kauniinpia pullia tulossa. ^^
kuvan kukat tarjoaa kauppakeskus Myllyn Kauppila ;)
Ja nyt kun vielä vähän aikaa elämme tämän päivän puolella! Hyvää itsenäisyyspäivää!
Tämänpäiväisistä keittiö hääräilystä lisää, kun kuviakin taas saadaan koneelle. :) Lauantaina kuitenkin nokka kohti Lempäälää, varautukaa siis moneen asiaan samassa kirjoituksessa! :D
Loppuun vielä kiitokset Shadou de Lioncourtille blogini ensimmäisestä tunnustuksesta!
Tunnustus lähetetään eteenpäin suosikki-blogeille, joilla on alle 200 lukijaa.
Lähetän tämän tunnustuksen eteenpäin seuraaviin blogeihin:
Ja tänä vuonna sitä suolaa on humpsahtanut elämään ainakin tarpeeksi!
Mistä tämmöinen aihe: anikin foorumeilla cosplaygaalan jälkeen hyppineenä törmäsin nimimerkki Sakura_90 esittämään kysymykseen "Missä animetapahtumissa olet ollut?"
http://forums.aniki.fi/viewtopic.php?f=18&t=13807
Aloin miettiä kuitenkin, monessako sitä nyt on tullut pyörittyä. Tajusin ainakin sen, että olen tämän vuoden coneissa ravannut enemmän kuin lääkäri määrää! :D
Pehmoleluja = rakkaus!
Coneilu omalta osaltani alkoi tosiaan vuoden 2009 Traconista, jossa myös cossasin ensimmäistä kertaa koskaan, samoin kuin kaverini, jolle ensimmäinen kerta ikävä kyllä jäi viimeiseksi. Ekassa conissa tietysti jännitti kamalasti ja kaikki oli niin uutta ja hienoa. Myyntipöytiin rakastuttiin ja salakuvia kaikista räpsittiin... Oltiin paikalla vain yksi päivä, vaikka muistaakseni tapahtuma kesti koko viikonlopun. Mutta hyvä niinkin! Muistan miten pitkään siitä väännettiin kättä, että päästäänkö me silloiset seiskaluokkalaiset kolmestaan koko päiväksi keskenämme hillumaan
täysin outoon porukkaan.
Samana vuonna suunnattiin myös Helsinkiin. Finncon-Animecon ja Tsukicon nähtiin. Tsukissa lolita muotinäytöstä, makarenaa, jänniä mandariineja ja jälleen myyntipöytiin ihastumista. FA-conissa oltiin jo enemmän tuttuja conielämän kanssa, ja uskallettiin pyytää enemmän ihmisistä kuvia. Juostiin ympäri tapahtuma aluetta pikku-Naruton perässä, tutustuttiin paraparaan ja tulihan sitä Sangatsu-mangan miitissäkin käytyä. ( http://www.sangatsumanga.fi/keskustelu/ )
Vuonna 2010 jatkettiin Traconia perinteenä, sitä ennen kuitenkin Kikucon III Turussa. Kerrankin lähellä tapahtui jotakin jännää :) Kuvista muistuu kaiken muun mahtavan ohella mieleen tanssipelipiste, ja miten monet todella monet pistivät parastaan! Cotton Eye Joe -kipale tuli silloin tutuksi ja ainakin minä ja ystäväni muistamme kyseisen biisin vähintäänkin tarpeeksi hyvin..
Vilkaisu kesäiseen Sorsapuistoon
Piipahdettua tuli jälleen Tsukiconissakin, jossa matka seuranani oli eri ihminen kuin mitä aikaisemmissa tapahtumissa, ja olin myös ensimmäistä kertaa ilman aikuista Helsingissä. *gasp* Siellä ensimmäisen kerran tutustuin myös täysin randomeihin ihmisiin. <3 Muotinäytöstä ja myyntipöytiä ei toki unohdettu tälläkään kertaa :D
Tracon jäi siltä vuodelta siis viimeiseksi coniksi. Siellä Candy*Loven esiintymistä ja kaverin perässä hieman Hetalia miittailua. Jälleen tuli nähtyä myös Sangatsun väkeä. Sorsapuistossa tuli vietettyä aikaa tovi jos toinenkin, kerrankin pääsi ulos, ja ulkona myös tarkeni olla!
Pääsemme vuoteen 2011! Ensimmäistä kertaa koskaan olin vänkäröimässä Finncon-Animeconissa Turussa! Pääsin tutustumaan ihan hirmuisen moneen ihanaan ihmiseen! Sen kesän jälkeen mikään ei olekaan ollut ihan niinkuin ennen. Näiden silloin uusien ihmisten kanssa on koettu ties mitä! Enemmän ja vähemmän hienoja aikoja, ja aina olen kasvanut ihmisenä enemmän kuin muut ehkä ymmärtävätkään. Rakastan teitä!
Kuvan Traconissa siis ottanut John F. https://plus.google.com/u/0/ 108950244985724695643/photos
Jaaaa Tracon perinne tietenkin jatkuu tänäkin vuonna! Tästä Traconista tuli minunkin kuviani nettiin ihmisten pällisteltäväksi :O FA-conin tuomari kuvien lisäksi muita en aijemmin ollut bongaillut.
2011 jäi conien osalta kuitenkin rauhallisemmaksi kuin kaksi edeltäjäänsä, enkä ehtinyt/päässyt kuin näihin kahteen.
MUTTA ei hätää, 2012 tuli ja korvasi kaiken! Coni vuosi alkoi kivasti Lahdesta Desucon Frostbitellä.
Talvista, ja varsin vilpoista menoa, mutta mikä olisikaan lämmittänyt enemmän kuin niiden ystävien halaukset, joita ei ollut pitkiin aikoihin nähnyt! Frostista ilmestyi lisää kuvia nettiin, ja iltabileet eivät unohtuneet varsin äkkiä. Omppuhotellissa kaveriporukalla yövyttiin, ja muistan keskellä yötä laittaneeni viestiä ''en tiiä ootteko hereillä kun tuun sinne, mut koitan tulla hissuksiin''. Kyllä mä sitten onnistuin ihan hissuksiin menemään, eikä kukaan nukkuvista herännyt. Mutta eihän sieltä iltabileistä voinut lähteä liian aikaisin!
Lahdesta matka jatkui Helsinkiin Chibiconiin, jossa halusin vain nähdä muutaman tietyn ihanan ihmisen. ^^ Chibiin lähtö tuli aika yks kaks yllättäen, kysyin edellisenä päivänä kaveriltani ''miten olis, tuutko mukaan?''. Ja niin siinä sitten kävi, lumen pudottelun takia takaovista piti mennä sisälle. Näin oleellisia asioita sitä sitten muistaakin... Muistan mä senkin että lähdettiin jossain vaiheessa vähän kauemmas conialueelta, ihan vaan järkyttämään
Hesalaisia kaverin kanssa. :D
Helsingistä palattiin takaisin kotikulmille Turun Kikuconiin. Täälläkin tuli oltua töissä, cosplaykilpailussa mamailua ja tervetulopisteessä kökkimistä. :P
Tämä oli vissiin tanssiparilleni se ensimmäinen con, jos en ihan väärin muista. Kikuconin ajan majoitin meille yhden ystävänikin. Mukava con, vaikka pieni olikin. En vaihtaisi tuotakaan aikaa yksin kotona koneella istumiseen tai
tanssisalilla harkkaamiseen! :D
Fregolinan tanssikilpailuista
Ja jälleen suuntaamme Lahteen Desuilemaan. Kesäisempiin tunnelmiin tällä kertaa. Kesäloma oli vasta alkanut, mutta miksi viereinen kuva edustaa minun muistikuvaani tuosta viikonlopusta??
Koska!
Olen supernainen ja menin yhden viikonlopun aikana Turku-Lahti välin 4 eri reittiä! Perjantaina olin Lahdessa jo aikaisin, ja yön nukuin lattiamajoituksessa. Lauantai aamuna hiippailin majoituksesta rautatieasemalle ja suuntasin takaisin kohti Turkua järkkäilemään seuran tanssikilpailuja... Sunnuntai aamulla takaisin Lahteen, ja iltapäivällä sain uusilta tuttavuuksilta kyydin kotiin :D Ei, älkää kokeilko tätä kotona, ei kannata. Liikaa liikkumista, kesti jonkin aikaa toipua tuosta rumbasta..
No mutta, vahingosta ei siis niin yhtään viisastuneena siirrymmekin Kuopion Animeconiin. Pääsin majoitusvänkäriksi, mikä tarkoitti yövuoroa, minun kohdallani pe-la ilta-yö aikaa, ennen kuin coni varsinaisesti oli alkanutkaan. Mutta miten myyntipöydät liittyvät tähän coniin? Eivät varsinaisesti muilta osin mitenkään kuin siten että tutustuimme Yaoi-myyjä Brianiin ystäväni kanssa. Sanavalmis kaveri, jonka valtaosa conikävijöistä varmasti tunnistaa ihan jo pelkän äänen perusteella. Ystäväni istuikin hänen kojunsa takana suurimman aikaa.
Kävin myös jonottamassa Takahashin nimikirjoitusta. Tunkkainen yläkerta oli kaikkea muuta kuin mukava paikka jonotella, ja hulluimmaksi tämän tekee se, etten jonottanut sitä nimmaria edes itselleni... Posti kuljetti nimmarin sitä pyytäneelle, säilytin kopion siitä silti, ihan vain jotta muistaisin tavanneeni tuon mangakan, ja jotta muistaisin olla lupailematta mokomia enää lähitulevaisuudessa :D
Animeconissa yötöihin rakastuneena suuntasimme Espooseen kukkumaan Ropeconiin. Ropessa tuli valvottua 48 tuntia putkeen, ja monet varmasti huomasivat, että siinä helvetin yövuorossa oli pikkuisen veto pois... Kaikesta huolimatta, en suututtanut ketään lopullisesti, draamaa muodostui ja siitäkin selvittiin. (Oikeesti, voiko olla tapahtuman työvoima porukkaa, jossa ei muodostu minkäänlaista draamaa, kun asutaan saman katon alla 5 päivää? Sitä minäkin, ei voi!)
Kun muutama tunti saatiin nukuttua, elämä hymyilikin jo ihan toisella tapaa. Sain nauttia tanssiaisista (kiitokset Temelle kuvasta!), lukuisien ihanien ihmisten seurasta, ja kaikista rapsutuksista (ja kutituksista!). Ehdottomasti paras con koskaan! Minulle ei valehdeltu, kun näin aikoinaan väitettiin! :))
Ropeconista pääsemme jälleen Traconiin perinteitä jatkamaan. Tanssiparilleni ja muutamalle muulle ystävälle tämä oli ensimmäinen isompi con, ja onneksemme yövyimme ihan Tamperetalon vieressäkin. DreamHostellista saatiin kiva ryhmä tarjous, ja yövyimme näin melko halvalla, lähellä tapahtumapaikkaa. Kaikenlaista tapahtui, mutta jäi aika pitkälti hengailuun ja iltabileissä tanssimiseen tämä con. Samalla luokalla Turun AI:ssa olevan ystävän kanssa tuli vietettyä aikaa, ja jaettua mielenkiintoinen kokemus erästä toista ihmistä koskien, mutta hauskaa oli! Unohtamatta tietenkään Muumimörköä, yaoi-lätkää ja maastokuvioista mekkoa jonka leviämistä odotimme mielenkiinnolla... :'D
Koko komeuden kruunaa Cosplaygaala, josta enemmän edellisessä päivityksessä. (Ja josta fffight kuvia ei toistaiseksi vieläkään ole ilmaantunut.) Nyt voidaan rauhoittaa elämää seuraavaan Frostiin asti. Ja frostissahan on sitten bileet! :DD
Tömmöistä muisteloa tälläkertaa. Aika hieno fiilis tän kirjottamisen jälkeen.. Kaikkia ihan mielettömän mahtavia muistoja näinkin lyhyeltä ajalta. Yhteensä 16 conia takana, ja kaikki ne fiilikset noista tapahtumista käyty läpi pikakelauksella... Vau! Mitä elämä vielä tuokaan tullessaan! Kiitos kaikille jotka olette olleet osana näitä kokemuksia, ilman teitä, kaikki olis voinu olla jotain ihan muuta. En mä kai voi olla muuta kuin tyytyväinen! <3
Takana hieno viikonloppu Helsingissä, ja edessä vielä loppu viikko sitä pitkään odotettua syyslomaa!
Lähdimme tosiaan Kaitsun kanssa perjantai-illalla kohti Helsinkiä ystävämme Mikin syntymäpäiviä viettämään. Pääsin vasta viideltä töistä, ja bussi lähti Turusta klo 18:30. En ehtinyt edellisenä päivänä pakkaamaan kokonaan, joten töiden jälkeen piti ehtiä Turusta kotiin ja takaisin (15-20 minuuttia suuntaansa), pakkaamaan ja vielä syömäänkin... Voin sanoa että aavistuksen tuli kiire! :D Mutta ehdittiin kuitenkin ihan ajoissa, ja päästiin lähtemään.
Bussi matkalla ompelin viitan karvareunusta takaisin kiinni, ja juteltiin siinä samalla vissiin aikas kovaan ääneen, kun toinen bussissa matkustaja yllättäen kääntyy, ja alkaa kysellä, mitä me oikein opiskellaan kun velkakirjoista yms. puhutaan.
Ajateltiin että tämä kanssamatkustaja ei jatkaisi juttua kovin kauaa, mutta hänpä päätti jutella oikein pitkät pätkät! Vielä perillä Helsingissäkin hän kysyi tarvitsemmeko apua, jotta löydämme sinne, minne ikinä olisimmekaan menossa. Tavallaan ihan kiva jotta on juttuseuraa, mutta toisaalta työpäivän jälkeen olisi voinut vaan puhua ihan vaan Kaitsulle, mitä mieleen juolahtaa...
Noh, suuntasimme siis kohti Kamppia, ja omalaatuinen matkaseuramme lähti omille teilleen. Kävin Bijou Brigitessä ostamassa hiussoljen, jonka ostamatta jättäminen oli jäänyt viime Hesa reissulta harmittamaan.
Jotain syötävää piti myös metsästää... K-supermarketissa vierailu oli meille Turkulaisille kyllä ihan liikaa. Kauppaan mentiin sisään oikealta puolelta, kun huomattavasti loogisempaahan on mennä vasemmalta.. ja vaikka alunperin menimme etsimään kolmioleipiä, luovutettiin kun löydettiin lastenruuat paljon helpommin.
Napattiin Cafe Rougesta mukaamme vielä pirtelöt, ja alettiin suunnistamaan rautatieasemalle.
Rauttiksella N-junan löytäminen ilman neuvoa oli meille väsyneille mission impossible. Kysyttiin lipun myyjältä, mistä ylipäätään löytyvät raiteet 1-3. Jotenkin huomaa että junamatkani rajoittuvat Turku-Helsinki-Turku, sekä Turku-Tampere-Turku raiteille, niihin eksyminen on aina ihan helppoa, ja Lahteenkin selvitään jos on pakko... N-juna kuitenkin löytyi hetken ihmettelyn jälkeen, ja klo 21:11 nytkähti vekotin liikkeelle.
Tapanilan asemalta meitä tultiinkin onneksi hakemaan, ja kävelimme sieltä ystävämme luo. Olin koko illan vähän väsynyt, kynnet sain lakattua, mutta muuta ei juuri tullut tehtyä. Voisin sanoa, että tämä oli kyllä viimeinen kerta, kun lähden Helsinkiin asti töiden jälkeen noin myöhään illalla. Ennemmin nukkuu rauhassa kotona ja lähtee sitten aamulla ajoissa liikenteeseen.
Lauantaina odoteltiin että väkeä alkaisi saapua paikalle, ja käytiin kaupassa hakemassa herkuteltavaa illaksi. Yksi Mikin ystävistä toi paikalle myös kakun, ja ihan ruokaakin laitettiin. :))
Tätä hahmoa... ei vaan voinut voittaa.
Kuva DOA wikistä
Loppu illasta minä, Kaitsu ja Niko pelattiinkin oikeastaan ihan vaan kolmisin Dead or Alive 4:sta... 10 tuntia meni jossain vaiheessa rikki. ^^''' Kaitsu pöllytti meidät voitoin 100-57... Kotona pitänee ottaa joku ilta/yö toinen yli 150 pelin revanssi voittajaa vastaan :D
Jossain vaiheessa (ehkä jossain 8-9 tunnin kohdalla) mä jättätin kyllä pelaamisen ihan vaan noille kahdelle, ja leikin kissojen kanssa. Xenastakin tuli varsinainen sylivauva kun vähän tutustui, Max oli alusta asti uskaliaampi tutustuja... Musta tuli kertaheitolla kissa ihmisiä :)
Kun DOA-tappio saatiin myönnettyä ja kellokin alkoi olla jo ihan kivasti, todettiin nukkuminen tähän väliin järkevimmäksi vaihtoehdoksi.
CosplayGaala aamu nimittäin ei ollut enää kaukaisin ajatus, ja klo seitsemän aikaan minä ja Kaitsu alettiinkin valmistautua lähtöön. (Valmistautuminen alkaa torkku napin painamisella x5...) Jossain kahdeksan jälkeen alettiin hiippailla ympäri kämppää, ja varttia vaille yhdeksän tajuttiin, ettei ulko ovi ole kolahtanut kertaakaan, vaikka yhden meistä piti olla glorialla jo yhdeksältä. Mentiin sitten tökkimään tämä herra ylös, ja lähdettiin hänen kanssaan sitten samalla oven avauksella vähän klo 9 jälkeen.
Puoli kymmenen junalla päästiin lähtemään Helsinkiin. Kysyimme eräältä naiselta, miten pääsemme Glorialle, kun emme olleet kukaan satavarmoja suunnasta. Nainen ohjeisti meidät ratikkaan ja sanoi, missä meidän tulisi jäädä pois. Sanoimme, että me oltiin kyllä ajateltu kävellä sinne. ''Täh? Kävellä? Hullut! No sitten meette vaan...''
Hulluudestamme huolimatta olimme perillä kymmenen aikoihin. Aloin yllyttää Kaitsua fffightiin melkein heti kun oltiin päästy istumaan. Kyllä siinä tovi kesti, mutta suostuihan se lopulta! Joillekkin jäi ehkä mieleen ensimmäinen random-faitti. Anikin foorumilla nimimerkki Rewe nimesi meidät tanssitaistelupariksi. Minulla ainakin oli hauskaa, enkä usko että Kaitsu kaikesta jännittämisestään huolimatta katuu osallustumista. :D
Joskus myöhemmin tulee varmaan kuvia ja toivottavasti myös videota tuosta faitista, kunhan niitä vain nettiin ilmestyy. Huutelusta huolimatta, vielä saa kuulemma jonkin aikaa odottaa että saadaan ladattua nettiin. :P
Gaalassa kisaajien puvut olivat kyllä monet ihan älyttömän hienoja! Edellisenä iltana tuli pelattua slendermaniä, joten se cossi jäi tällä kertaa ainakin mieleen :) Myös Harry Potterista tuttu kaappimörkö oli hieno. Ryhmä kisasta ensimmäiseksikin tullut Transformers Kiss Players -ryhmä on myös yksi parhaiten mieleen jääneistä. Ja aloittelijoiden ryhmästä voiton korjannut Guardians 4 ryhmä! Sitä energian määrää! Tuolit vain kaatuili kun saatiin kuulla voitosta! Aivan ihana ryhmä :) Aloittelijoiden ryhmästä Ultimate Madoka cossi oli myös todella kaunis ^^
Chotto!Chocolaten esiintyminen oli jälleen energiaa täynnä, ja (ainakin minusta) tyttöjen esiintyminen oli vain parantunut entisestään. Heitä toivottavasti nähdään vielä jatkossakin!
Kiitos kaikille gaalassa olleille, vaikka aika pieneksihän tuo tapahtuma tällä kertaa jäi. Glorian tiloihin kyllä varsin sopiva ihmismäärä... Kunnon kuvia tuolta ei juurikaan ole olemattoman valaistuksen takia, mutta katotaan josko siitä faitista jotain löytyisi. :)
HITTin keikasta en sitten osaakkaan sanoa mitään, kun päätettiin se jättää kokonaan väliin. Junalla vaan kotiin nukkumaan. ^^ Oli kyllä mukava taas päästä kotiinkin, syyslomaa vielä edessä. Kissoja tuli kyllä ikävä.. (Ei teistä muista niin väliä, mutta kun kissat! No ei kai :))
Tuli sitten kokeiltua sushin valmistusta! Ensimmäistä kertaa elämässäni.. :D Riisinä käytin jasmiiniriisiä, kun en varsinaista sushiriisiä koskaan saanut aikaiseksi ostaa. Eivät pysy ihan yhtä hyvin kasassa, kuin sushiriisillä olisivat ehkä pysyneet, mutta tarpeeksi hyvin kuitenkin, että lautasella pysyvät koossa~ Tahmaistahan tämäkin riisi on :)
Kalan puutteesta johtuen sisällä soijalla maustettua kananmunaa, kurkkua, paprikaa ja kaalia. Ensikertalaiseksi tulos oli mielestäni ihan siedettävä (tässähän on mestari itsekin ihmeissään! Eikun mites se oli? :'))
Pidin näistä kyllä muuten, mutta merilevä ei oikein ollut mun juttuni... Kädet haisi koko loppupäivän, kun oli aamusella noita väkerrellyt. :D Ilman levää olisin syönyt kaiken jo aikaa sitten, mutta nyt niitä tuossa on vielä jonkunen jäljellä.
Sushin jälkeen kelpaisi syödä jotain hyvää... Pulla kelpaisi, ainakin nyt kun vanhoja kuvia selatessa tuli vastaan joskus keväällä leivottu söpö ''siilipulla''. :D
Kirjoittelemisiin~~
10.11.2012 tuli vietettyä Brinkhallin kartanolla. Minulle tämä oli ensimmäinen tämän kaltainen tapahtuma, ja ilmoittauduin tänne alunperin juurikin historiallisten tanssien takia. Seuraavasta linkistä pääsee kurkistamaan tapahtumailmoitukseen, jotta nekin, jotka eivät tapahtumasta ole kuulleet, saisivat tästä pienen käsityksen :)
Lauantai aamuna saavuin Brinkhallin kartanon oville siinä puoli kymmenen aikoihin. Olin suhteellisen pihalla siitä, mihin pitäisi mennä ja mitä tehdä, mutta onnistuin ilmoittamaan itseni paikalla olevaksi, ja aloin ihmetellä, mitäs sitä keksisi, ennen kuin tanssitunneista ensimmäinen alkaisi puoli yhden aikoihin.
Luennot eivät oikein ole mun juttuni. Mielenkiintoisia ehkä, mutta eipä mulla sellaista sanastoa ole, että ymmärtäisin sillä paljon mitään, englanninkielellä siis edes kaikkien luentojen nimiä kunnolla... Ajatus ihmetellä ymmärtämättömänä muutama tunti, ei ollut kovin houkutteleva ajatus, joskin voi olla, että ei sinne olisi kuin kerran tarvinnut nokkansa pistää, ja olisikin ymmärtänyt yhtä jos toista.
Keittiön puolella kuitenkin yksi ilmoittautuneista orjista oli hieman myöhässä, eikä ollut tullut samalla bussilla kuin muut paikalliset, joten hyppäsin sinne hääräämään. Tekisin ainakin sen verran mitä osaisin, ja olisin samalla hyödyksi. Mitä sitä toimettomanakaan lorvailisi. :) Keittiö oli myös sen puolesta turvallinen vaihtoehto, sillä pääkokkimme Gythan tunnen tanssipiireistä, ja myös muu keittiön väki oli ainakin hämärästi entuudestaan tuttua.
(Gythan blogiin pääsee kurkistamaan täältä -> http://korteoja.blogspot.fi/ )
Pääkokkimme huolehti minusta jo ennen tapahtumaakin, ja lupautui lainaamaan minulle omaa vanhaa keskiaikapukuaan! Puku oli minulle jopa melkoisen sopiva, helman liiallisesta pituudestakin selvittiin kevyellä harsimisella, josta tuohon kauniiseen mekkoon ei luonnollisesti mitään jälkeä jäänyt. Hihat olivat ehkä pikkuisen kireät, mutta eipä sitäkään huomannut enää vähän ajan kuluttua. :)
Drachenwald Kingdom University
Keittiössä sain tehdä jos jonkinlaista, lihan pilkkomisesta leivän leipomiseen ja siitä taas riisipiirakan täytteen sekoittamiseen jne. En kadu että hyppäsin keittiöön avustelemaan, vaikka siellä tulikin vietettyä melkoisen pitkä aika suhteessa muuhun tapahtumassa oleiluun.
King Paul opetti kaksi italialaista tanssia. 1500-luvulta olevan La Fortuna:n, ja 1600-luvulta Ombrosa Valle:n. Kuningas oli oikein huumorintajuinen, ja opetti tanssit ihan rauhassa, ja kuviot ehti hyvin oppia muistamaan.
Tanssit tuli tanssittua, ja olikin jo ruoka-aika. Keittiössä tuli siinäkin vaiheessa häärättyä, ja tietysti itsekin syötyä eväitä. Illan pidot alkoivat pikkuhiljaa lähestyä, ja hääräsin keittiössä tässäkin välissä, vaikka mietin ensin meneväni tanssimaan helppoja tuttuja tansseja. Helppojen tanssien jälkeen pidettiin myös yksi useista 'hoveista'.
Kun hovissa pyydettiin kaikkia uusia kävijöitä eteen, olin silloinkin keittiössä, enkä ehtinyt siihen tilaisuuteen lainkaan. Minulle luvattiin kuitenkin, että voin pyytää korun itselleni sitten hovin jälkeen. Seurasin hovia jonkin aikaa, ja palasin takaisin kun kuulin sen olevan ohi. Sain oikein pienen privaatti hovin, ja hirmuisesti kiitosta siitä, että olin tehnyt niin paljon tapahtuman eteen. Kivahan se on semmoista kuulla, mitä sitä kieltämään! :)
Pitojen aikaan olin taas keittiössä hääräämässä, ja lisäksi toimin siinä tehtävässä, johon todella olin ilmoittautunut. Tarjoilin siis tosiaan ruuat yhteen pöydistä, ja kiikuttelin astioita pois sitä mukaan, kuin niitä tyhjeni.
Ihmiset kehuivat ruokaa ihan hirvittävän paljon, ja keittöön oli aina kiva viedä terveisiä tyytyväisiltä ruokailijoilta. Saatanpa olla tajoilijana vielä joskus tulevaisuudessakin! :))
Tarjoilujen lomassa ehdimme käydä erään pikkutytön kanssa toisessa kerroksessa. Siellä kun ei ollut oikein ketään muuta, kuin perimmäisessä huoneessa joku nukuttamassa lastaan, oli aika hämärää. Nähtiin kummituskin! Oli sen verran jännää, että tultiin takaisin alas muiden ihmisten pariin. Tyttö oli selvästi iloinen, kun annoin hänen hiukan avustella astioiden kantamisessa takaisin keittiöön. Ne kulhot kun olivat jopa turvallisia kantaa, eivätkä olisi menneet rikki, vaikka vahingossa olisivat päässeetkin putoamaan.
Tuo tyttö oli kyllä niin pirtsakka tapaus että! Ensimmäistä kertaa todella viihdyin käytännössä täysin vieraiden lasten seurassa. :D Keittiössäkin avusteli kaksi poikaa, jotka todella aktiivisesti kyselivät, pystyisivätköhän he mahdollisesti avustamaan jossakin, ja auttoivat tarjoiluissa jne. He kyllä tekivät töitä siinä missä aikuisetkin.
Pitojen jälkeen keittiöön jäi vielä paljon ruokaa jäljelle. Koska hyvää ruokaa ei kannata heittää pois, sain minäkin napata annokseni, vaikka olinkin vain päiväkävijänä, jolle ruokailut eivät kuuluneet. Myös lastenkesteiltä oli jäänyt kakkua jäljelle, ja sain siitäkin palasen. :) Keittiö väelle avattiin myös ihan oma viinipullonsa, kun kaikki tarjoilut oltiin saatu korjattua pois.
Ruuattomaksi päiväkävijäksi söin siis yllättävän hyvin!
Vaivan palkaksi töitä tehneille jaettiin pienet savi ruukut, joiden sisältä löytyi merisuolaa tuleviin seikkailuhin. Minulle myös myytiin harmaata villakangasta oleva viitta, jonka helmalla on leveyttä kokonaiset 4,5 metriä! Viittaan kuului myös aivan ihana huppu :3 Siitä ilmestyy kuvia heti kun saan viittaa hieman lyhennettyä. (Taidan olla vähän pätkä kun kaikkea pitää lyhennellä :DD) Tuo puku on aivan ihana, ja sain sen tosiaan melkoiseen ali hintaan, kiitoksena myös työskentelystä tapahtumalle.
Illallan tanssiaiset alkoivat ikäväkseni jonkin verran myöhässä, joten en ehtinyt olla siellä kuin toisen setin alkupuolelle asti, sillä olin sopinut kuskin kanssa, että tulee hakemaan minut klo 23 aikoihin. Mutta se aika jonka ehdin olemaan, oli oikein mukavaa, ja pääsin mukaan jokaiseen tanssiin, jonka soittajat meille soittivat. Meillä oli tosiaan ihan live muusikot paikalla~
Koko päivän keittiössä seisomisen, tanssimisen ja tarjoilijana juoksemisen jälkeen kyllä tuntui jaloissa, että jotain on tullut tehtyä. Jaloissa tuntui vielä seuraavana aamunakin!
Kiitokset kaikille Yliopistolla olleille, minä todella viihdyin. Muistoihin jää sekä keittiön kaaos, että laulavainen pääkokki, unohtamatta kaikkia niitä ihania ihmisiä keskiaikaisessa ympäristössä. Tässä tämä tälläkertaa, paljon jäi varmasti kertomatta, mutta eipä enää kovin paljon enempää moni jaksaisi lukeakaan. ^^
31.10 pääsin viimein katsomaan Kakola -musikaalia Turun kaupunginteatteriin! Kun kuulin, että tämmöinen on tulossa, tiesin haluavani sen nähdä, mutta kuinkas ollakaan, tiesin myös lippujen hinnat. Viimekuun ajan opiskelijoille oli kuitenkin tarjoushintana 18€/lippu, niin ei tullut ihan törkeän hintaiseksi mennä äiteen kanssa sinne ihmettelemään. Jaa että kannattiko mennä? No KYLLÄ! :))
1827 infernal musical vakuutti minut viime vuoden alussa, kyllä vielä paremmin, että ei ihan samalle tasolle noustu, mutta tämän kaltaisesta aiheesta oli nyt tehty teatteria, joka oli yhtä aikaa rankkaa ja koskettavaa, siinä missä hauskaa ja kaunistakin. Veeti Kallion ääni toimi Leon roolissa hienosti, naislaulajilta olisi voinut äänen voimakkuutta hiukan laskea, sillä välillä sanoista ei tahtonut saada selvää, varsinkaan kun useampi lauloi yhtäaikaa. Taitavia laulajia kuitenkin kaikki, eivät vain toimineet ihan täydellisesti yhteen. :) Monet biisit sai myös tarkoituksellisesti ihan uusia merkityksiä. PMMP:n Joutsenet on nyt soinut Kakolan jälkeen päässä aikas taukoamatta.
Toinen toistansa täällä jumaloi
ketään täysin ei silti saada voi
älä järjetön enää kapinoi
mene vaan!
...
vaikeaa selittää ja ymmärtää
miten toisesta aina jälki jää
mene vaan
sitä mitä koitin sussa koskettaa
tajusin ei oo olemassakaan
aika kuole ei tappamallakaan
mene vaan
...
unelmat vaihtuu toisiin
valuen vuosiin vihaisiin
lähtisin mut se vaan ei mee enää niin
ei mikään mee enää niin
Koska menoa on riittänyt, on ruuan laittokin tapahtunut siinä ajassa mikä on milloinkin sattunut jäämään. Riisin keitin onnekseni helpottaa elämää huomattavasti~ Harmikseni tosin siinä pitää tehdä kerralla kahden ison annoksen verran sitä riisiä, ja pitää täyttää jääkaappia ylimääräisillä kipoilla.. Noh, osan voi nyt laittaa ikkunalaudalle, kun ei pakkasia juuri ole, ja lämpötila pysyy jääkaappi lämpöisenä tai alle ulkonakin.
Valitukset ruokien suhteen kuitenkin sikseen! Pyhäinpäivä toi ylimääräistä aikaa tunnin jos toisenkin, ja päätin kerrankin kokeilla uusiin laseihin pientä jälkiruoka herkkua. Kerroksittain menevät herkut miellyttävät omaa silmää, ja olen pitkään halunnut semmoista jossain muodossa kokeilla. Perinteisestä PannaCotta jälkkäristä kehittelin siis oman yksinkertaistetun kevyen versioni~ Ohje löytyy omalta kotikokki käyttäjältäni seuraavan linkin takaa: http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/427253/PannaCotta%20~Tiitulin%20tapaan/
Vadelmakastike odottaa kattilassa pohjan jähmettymistä. Kelpaisi melkein jo näinkin :D
Kastiketta päälle <3
Marja tai kaksi koristeeksi ja raikkautta tuomaan~
Should we taste it? ;)
Neljä jälkkäri lasia tyhjeni tässä talossa melkoisen äkkiä. Vadelmakastiketta olisi kuulemma pikkuisen enemmän saanut olla, ja enemmän ihan tuoreita vadelmia päällä, mutta hyvinpä tuo näytti näinkin menevän. :D
Ja koska tietokone ei näytä enää sallivan lisää kuvia ja osoittaa mieltään siitä, etten ole ehtinyt dataamaan kunnolla piiiiitkään aikaan, niin päätetään tällä kertaa herkutellen. Seuraavaan kertaan taas~ ^^
+muoks2.jpg)
Tykkäsin kovasti kun osa porukkaa oli oikeasti pukeutunutkin teeman mukaan :3 Joku hullu otti minustakin kuvan. Eivätkö ihmiset ennen ole nähneet otusta, joka ei asu Konnussa, ja jolla silti on viitta ja huppu? ^^.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.JPG)
